Suomi täyttää tänään 90 vuotta itsenäisenä valtiona.
Siihen ajan jaksoon sisältyy monenlaisia tapahtumia ja maamme elo on ollut myös uhattuna monet kerrat.
 Sotiemme veteraanit ovat tänään mielestäni tärkeimmässä osassa,kun saamme nyt tätä päivää viettää.He uhrasivat itsensä maamme puolesta ja eivät epäröineet lähteä puolustamaan isänmaataan.
 Ympäri Suomea on myös sankarihautausmaita ja sinne sytytetään kynttilöitä heidän muistokseen.
Monella on esi-isiä kaatunut tärkeän asian puolesta
ja monella on jäänyt isä tai ukki näkemättä elävänä,
koska hän on uhrannut henkensä maamme puolesta.
 Nyky Suomi on yhä enemmän luisumassa EU:n
päätäntä vallan alle ja tunnustaa välillä,että sieltä
sanellaan säännöt joka asiaan, mutta silti olemme
itsenäinen maa,jolla on oma identiteetti.
 Kaikilla ei nyky Suomessa mene hyvin,on monia
jotka ovat tippuneet yhteiskunnan hyvinvoinnista ulos.
Työttömät,sairaat ja monet syrjäytyneet kuitenkin
viettävät tätä päivää siinä missä muutkin.
Toivoisinkin tämän 90-vuotiaan jatkossa huomaavan,että kaikilla ei olekkaan niin hyvä olla 
täällä hänen hoivissaan ja hän huomaisi myös nuo heikko osaisimmat.Toivoisin hänen näkevän ne kurjat
jotka ovat ilman asuntoa,joutuvat kerjäämään ruokansa,jotka ovat unohdettu ja alkoholisoituneet,
yksinäisyydessä elävät vanhukset ja muuten vaan yhteiskunnasta tippuneet.
Toivon Suomen aukaisevan silmänsä ja katsovan sitä
kurjempaakin puolta hänessä.
 Linnassa tanssii tänään sitten menestyjät ja niitä pitää taas katsoa,mutta samaan aikaan moni asunnoton köllähtää metsä hökkeliinsä.
Hyvää itsenäisyys päivää!